Miltä sinusta tuntuu, kun lähdet liikkumaan?
Oletko koskaan miettinyt, miksi sinua miellyttää tietyn tyyppinen liikunta ja joissain toisissa liikuntatilanteissa tunnet olosi epämiellyttäväksi. Oletko ajatellut, että vastaus tuntemuksiisi löytyy kehoosi tallentuneista muistoista, liikuntahistoriastasi. Millaisia liikunnallista identiteettiäsi muokkaavia kokemuksia olet liikunnan ja urheilun parissa kerännyt? Mitä olet tuntenut, nähnyt ja kokenut liikunnan ja urheilun maailmassa? Mitä sinulle on liikunnan parissa sanottu tai sanattomasti viestitty? Millaiseksi on muodostunut käsityksesi, millainen liikkuminen on tavoiteltavaa ja millainen sinulle sopivaa?
Pienen lapsen liikkumisella ei ole yhteiskunnan odotusten luomia rajoituksia. Hän liikkuu halusta tutkia ympäristöään ja itseään. Hän tutkii, mitä hän voi kehollaan tuottaa ja kokea. Lapsen kasvaessa hänen liikkumistaan aletaan rajoittaa ja hänelle opetetaan, mikä on turvallista ja sallittua ja toisaalta toivottua ja haluttua. Hän oppii, millainen liikkuminen ja tilankäyttö on sopivaa tytöille ja millainen pojille. Hän myös oppii, mitä tytön ja pojan keholta odotetaan. Kodin ja lähipiirin kasvatukseen yhtyvät päivähoito, koulu ja media sekä urheiluseurat ja muut liikuntaharrastusyhteisöt, joihin lapsi osallistuu.
Yli satavuotias, tarkasti sukupuolitettu urheilukulttuuri muokkaa vahvasti kokemustamme itsestämme liikkujana. Urheilukulttuuri on luonut perustan numeroarvioitavalle ja pojat ja tytöt toisistaan erottavalle koululiikunnalle kuten myös 1970-luvulta vahvistuneelle kunto- ja terveysliikunnalle. Sitä ohjaa Olympialiikkeen motto ”Citius, altius, fortius -nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”. Olemme sisäistäneet, että liikunnassa pitää olla jokin ulkoa asetettu, fyysiseen kehittymiseen liittyvä mitattavissa oleva tavoite. Sisäänrakentuneena on myös kilpailun periaate: kuka asetetun tavoitteen parhaiten saavuttaa, on paras liikkuja. Kuntoliikkujinakin usein haluamme, että liikkumisemme olisi tehokasta ja saisimme ”tuloksia aikaiseksi”.
Olen liikunnan ja liikkumisen edistäjä, liikunnan kaikkiruokainen harrastaja ja urheilukulttuurin kasvatti, mutta myös liikunnan kolhima liikunnan kriittinen tutkija ja tarkastelija. Minua kiinnostaa liikunnan olemus ja se, millaisia kehollisia ja liikunnalliseen minäkuvaan piirtyviä kokemuksia ihmiset liikunnasta saavat. Haluan liikunnanopettajana, valmentajana ja asiantuntijana omalta osaltani olla vahvistamassa yhdenvertaista ja hyväksyvää liikuntakulttuuria, jossa jokainen liikkuja voi kokea olevansa yhtä arvokas. Samalla haluan tuoda esiin liikunnan kokemuksellista monimuotoisuutta, jonka perustalle syntyy vahva yksilöä liikkumaan kutsuva suhde liikuntaan.
Tässä blogissani kirjoitan huomioistani ja havainnoistani, joita liikunnan ja urheilun parissa toimiessani teen. Tekstini voivat antaa ajattelun sytykkeitä sinulle olit sitten liikunnanammattilainen, liikuntaan lapsiaan kasvattava vanhempi tai omaa liikkumistasi pohtiva liikunnanharrastaja.
Miten sinä näet ja koet liikunnan maailman? Millainen liikunnan maailman pitäisi olla? Tervetuloa mukaani tutkimaan ja keskustelemaan.